sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Mesi Lahden KV näyttelyssä



Waatan Impatiens valmiina näyttelyyn
Kuva: Marita


Mesi oli edustamassa Lahden kansainvälisessä näyttelyssä.
Mesi oli harjattu siistiksi ja hienosti se oli Katrin kanssa esiintynyt kun luokkavoiton nappasivat. PN-kehässä ei kuitenkaan sijoitusta tullut, joten olivat kiireellä pakanneet Mesin jo häkkiin, ja lähtö mielessä. Mesin olisi pitänyt osallistua vielä kilpailuun varasertistä, mutta tietysti he sitten myöhästyivät kehästä. Kyllä tyytyväinen täytyy olla, miten hyvin Mesi edusti.
Suuri kiitos Mesin esille tuomisesta.



W. Impatiens kehässä
Kuva: Marita




Me vietettiin vaan kotona viikonloppua ja nautittiin välillä keväisestä ilmasta.

Gitta
Manna
Tuuli tuivertaa Keikun turkilla
Keiku
Manna ja Keiku

tiistai 26. maaliskuuta 2019

Gitta ja Siru on astutettu


Vihdoin on saatu astutuksetkin suoritettua. Ei ole niin helppoa tämä.

Gitta ja Rolle
 Tietysti Gitan tärppipäivät osuivat juuri niille päiville kun Rollen kasvattaja-omistaja oli Englannissa näyttelyreissulla. Onneksi Rollen kotiväki on niin mukavaa porukkaa, ja saimme luvan tulla Gitan kanssa oikeana päivänä. Gitta selkeästi tykkäsi Rollesta ja homma hoitui kivasti. Nyt sitten odottelemme, saivatko mitä aikaiseksi. Käytän Gitan sitten huhtikuun alkupuolella ultrassa, että saadaan varmistusta asialle.

"Sulle salaisuuden kertoa mä voisin"

Siru aloitti juoksut reilu viikko Gitan jälkeen. Kun saatiin Gitan kanssa asiat hoidettua, niin jo sai suunnitella Sirun astutusta. Sirun kanssa suuntasimmekin sitten Gitan veljen luokse Lopelle. Aslan kyllä ymmärsi miksi Siru tuli, mutta riehakas ja murahteleva Siru sai Aslanin varovaiseksi. Kohtelias ja hienovarainen Aslan ei väkisin astunut. Saattaa olla, että mielessä oli meidän syksyinen käynti, jolloin olimme jo myöhässä ja Siru oli äreä Aslanille.
Siru Aslanin luona.

Minun oli todettava, että ei näistä kyllä paria saada. Jos luonto pistää hanttiin, niin ei sitä keinotekoisesti hoideta. Kun ajelin taas turhan reissun jälkeen myöhään illalla kotiin, niin sainkin ajatuksen, jospa Koda astuisi Sirun. Hommalla alkoi olla jo kiire, sillä juoksut olivat jo loppusuoralla ja parhaat päivät menossa ohi. Asioita oli alettava sopimaan pikavauhdilla.
Asiat järjestyy, kun ihmiset ovat joustavia ja ymmärtävät tilanteen. Seuraavana iltana Ville ajeli lasten kanssa tuomaan Sirua Loimaalle, ja minä lähdin vauhdilla töistä sinne. Kodan kotiväkeä yötyöt kutsuivat ja kello riensi. Lopulta kuitenkin asiat hoituivat. Kodaa ei yhtään häirinnyt Sirun pörinät, vaan poika oli ihan intoa täynnä.
Siru ja Koda



Nyt vaan toivotaan, että aika oli hedelmällinen ja pikkukessuja saataisiin kummastakin yhdistelmästä. Siru saa käydä myös pääsiäisen tuntumissa ultrassa, jotta voimme jatkoa suunnitella.

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Kevättalven näyttelyistä


Waatan Daucus ROP
Waatan Angelica ROP-veteraani
Korpilahti rn. (Kuva: Jenni)
Waatan koiria on muutamia näkynyt myös kevättalven näyttelyissä.
Lähdin Janen ja Keikun kanssa helmikuun alussa Parkanoon näyttelyyn. Saimme näyttelyyn pitkästä aikaa myös Obin. Obi esiintyikin hienosti ja oli urosten kakkonen varasertin kera. Niin, vieläkään ei Obille valio sertiä annettu. Tytöt menivät erittäin hyvin ja saivat komeat ”vikalistat”

Kassu pyörähti seuraavana viikonloppuna Huittisissa ollen PU3.

Sitten meillä olikin yli kuukauden tauko ennen seuraavia näytelmiä.
Lauantaina 16.3. sain Tinjan ja Lilan meille valmistautumaan sunnuntain Korpilahden näyttelyyn.
Aamulla Janne olikin jo meitä vastassa kun päästiin parkkiin. Jenni oli varaillut paikan valmiiksi, Jasu oli myös poikien kanssa paikalla. Keiku oli aamulla tehnyt omatoimi metsälenkin ja saapui kotiin vähän ennen kuin piti lähteä matkaan. Ahti oli puhallellut turkkia kuivemmaksi ja irrotellut pahimmat risut. Keiku oli siis ensimmäisenä pöydällä karvojen ojennuksessa.
Jasun kanssa mentiin meidän porukasta ensimmäisenä kehään. Vaikka ei se keskittyminen niin loisteliasta kehässä olekaan, niin hyvin kuitenkin meni. Jasu oli luokassaan kakkonen ja lopulta PU3 ja sai varasertin.
Kassu meni valioissa varmaan tyyliinsä ja otti sen parhaan uroksen paikan ja olikin ROP.
Minä juosta koheltelin sitten vuorollani ensin Janen kanssa ja sitten Keikun ja lopuksi vielä vein Lilan. Pikkutytöt olivat erinomaisia ja Lila nousi nartuissa neljänneksi nuorten koirien jälkeen. Toki Lila oli veteraani ROP.
Saimme kivan kasvattajaryhmän näistä. Minä vein Janen, Tinja Lilan, Jenni Kassun ja Jarmo pääsi myös kehään Jasun kanssa.  
Lila odottelee...
Kuva: Jenni

Useampi tunti piti odotella, että päästiin isoihin kehiin. Lila poimittiin veteraanikehässä kahdeksan? joukkoon, ja meidän kasvattajaryhmä nostettiin lopulta BIS2. Odottelu siis palkittiin.
Yhdessä matkaa sitten menimme autoille, ja kaikki ei sitten ihan putkeen mennytkään, mutta kotimatkalle päästiin kuitenkin. Suuri kiitos taas avusta ja seurasta, teitte mukavan näyttelypäivän.

BIS2 Kasvattaja, Korpilahti rn.
Waatan Jasione, W. Angelica, W. Daucus, W. Humulus
Kuva: Jenni

Vähän sähläämiseksi meni välillä.
Kuva: Jenni



Seuraavana viikonloppuna Kassu olikin jo Turun kansainvälisessä näyttelyssä. Siellä oli myös Unto. Suurempia saavutuksia pojat eivät sieltä saaneet, vaikka erinomaisia olivatkin. Tuomarilla oli omanlainen näkemys esim. turkista, jossa mm. Kassulla oli liikaa mustaa satulaa!