Lohduton lokakuu

                 

Huonot uutiset alkoivat jo syyskuussa:

R.I.P. Tiuku (04.2009- 20.09.2018)

Meidän ihana hiirikissa löytyi tien penkalta. Tiuku ei lähtenyt koskaan kauas kotoa, eikä nytkään kovin kaukana ollut. Aivan yllättäen ja aivan turhan varhain tämä ihanuus meidät jätti.

                                                                                                 
Ikävät uutiset saivat heti jatkoa:

R.I.P. Waatan Buxus "Remu" 6.5.2010-3.10.2018.

Paljon voimia Remun kotiväelle tämän suuren menetyksen vuoksi.

Kidellä oli alkava kohtutulehdus ja sille tehtiin sterilisaatio, joka lopulta onnistui hyvin.

Lila täyden10 tyttö.

Waatan Angelica, Lila

Jotain positiivistakin osui tähän aikaan. Waatan kennelin ensimmäinen pentue täytti 10.10.10 vuotta. Tuo aika pitää sisällään 11 pentuetta ja 54 pentua, joten mitään pentutehtailua ei ainakaan ole harrastettu.

Waatan Anemone, Moona

Pitkästä aikaa olikin sitten näyttelyiden vuoro. Pentuset pääsivät viettämään 6 kk. syntymäpäiväänsä Lahdessa pentunäyttelyssä. Valmaa ei oltu ilmoitettukaan ja Hymy jäi valitettavasti pois ontumisen takia.

Tuomari antoi melkein samanlaiset arvostelut kaikille, ja ihan kaikesta en kyllä ollut hänen kanssaan samaa mieltä. Kukaan meidän pennuista ei saanut KP:tä, eikä myöskään kasvattajaryhmämme. Jane oli päässyt peloistaan, joten jotain positiivista oli nyt sen suhteen tapahtunut, mutta nyt Janen etuliikkeet olivat menneet kauhovaksi…

Päivä oli toki oikein kiva, vaikka tulokset eivät mieltä lämmittäneet, niin pentujen ja heidän omistajien näkeminen oli sitäkin mukavampaa. Ja olihan siellä paljon muitakin tuttuja paikalla, osa vain turistina katsomassa pentuja. Mirkulle kiitos avusta ja Janen esittämisestä kasvattajakehässä.

Waatan Kerria, Minni

Waatan Koeleria, Keiku

Waatan Kolkwitzia, Mette

Keiku, Minni ja Mette

Waatan Jasione, Jane

Hymy kävi tutkimuksissa ja sillä todettiin kyynärnivelten Inkongruenssi ym. Edessä oli iso leikkaus jossa mm. molempien etujalkojen kyynärluut katkaistiin. Onneksi Hymyllä ei hymy helposti hyydy, vaan se on urhea ja reipas potilas. Jaksamista Hymylle ja kotiväelle.

Jane oli emänsä, Gitan kanssa Seinäjoella näyttelyssä. Nyt virallisessa junioriluokassa. Erinomaisia tytöt olivat. Jane tuomarin mielestä vielä kovin pentumainen ja Gitta oli vaan tyypillinen valio.

Waatan Gentiana, Gitta

I-pentueen Varsinais-Suomen porukka kävi kuun viimeisenä päivänä terveystarkastuksessa. Silmät ja polvet olivat kaikilla terveet. Lonkissa ei näkynyt mitään pahempaa, mutta Unton kyynärkuvissa jotain "höttöä" ja olihan ne sitten sairaat, vaikka kaikki muu Untolla ihan priimaa.  Iineksen kyynärät lausuttiin 1/0.                                                                                           
Kaiken muun jo tapahtuneen jälkeen nämä Unton kyynärät tuntuivat taas ihan lohduttomilta, ja osittain yllätyksenäkin, kun  Unto ei ole koskaan ontunut.

               

Näyttelyitä ja terveystarkastuksia

Kassu kävi näyttäytymässä Raision kaikkien rotujen näyttelyssä. Eikä huonosti mennytkään kun oli paras uros ja vielä ROP. Isossa kehässäkin se poimittiin kuuden parhaan joukkoon.

Kassu on ollut myös Junior handler kisoissa.
Kuva: Jenni

Janen kanssa sitten käytiin Tampereella pentunäyttelyssä. Se olikin ainut rodun edustaja sinä päivänä. Vaikka Jane esiintyi hyvin epävarmasti, tuomari piti siitä niin paljon, että antoi KP:n ja niin siitä tuli myös ROP. Päivä vietettiin mukavan Wanda-huskyn (7kk.) ja ampiaisten seurassa. Jane alkoi hieman saada jo rohkeuttakin ja isokehä juostiin jo häntä selällä. Mutta kun pysähdyimme paikallemme niin kehän ulkopuolella häkissä oleva staffi alkoi haukkua juuri meidän kohdalla ja taas häntä putosi ja tuomarille käännettiin se pylly.

Mesi ja Siru olivat edustamassa Riihimäen NORD-näyttelyssä. Tuomari ei antanut sa:ta muuta kuin rop ja vsp koirille, ja niin meidänkin tytöt jäivät ilman sitä.

Siru (W. Hibiscus) ja Mesi (W. Impatiens)
Kuva: Marita

Siru tuli meille hoitoon viikoksi, että paikka ja lauma olisi tutumpia sitten kun toivottavasti sen on aika tulla synnyttämään meille.

Loma aloitettiin heti vauhdikkaasti lähtemällä näyttelyyn Kihniöön. Jane oli tietysti mukana. Ja kyllä sille teki todella hyvää Sirun vakaa ja rauhallinen seura. Nyt Jane esiintyi häntä selällä, eikä ollut ollenkaan niin varautunut. Olin niin onnellinen sen esiintymisestä, vaikka eihän se toki täydellistä ollut. Kp:n se ansaitsi ja oli ROP-pentu. Jasu oli myös mukana, ehkä ei kuitenkaan ihan parhaassa vedossa ainakaan tuomarin mielestä se oli erittäin hyvä.

Siru esiintyi reippaasi ja olikin tuomari Juha Putkosen mielestä todella upea rodun edustaja. Siru oli täyttänyt kaksi vuotta heinäkuussa ja sai nyt SERTin jolla valioitui. Sirusta tuli myös ROP. Sain laittaa viestiä onnellisille omistajille, että heillä on nyt Suomen muotovalio.

Saatiinkin Janen kanssa hyvää kokemusta Sirun kanssa liikkuessa odotellessa isoa kehää. Ryhmäkehä olikin tosi iso, n.40 koiraa oli kaikkiaan kehässä, todella iso ryhmä 5, ja ryhmästä 8 vielä koiria lisää. Olin jo todella tyytyväinen, kun tuomari Paula Rekiranta poimi meidät kahdeksan parhaan joukkoon niin isosta koiramäärästä. Lopulta hän valitsi Sirun ryhmävoittajaksi. Saimme sitten vielä esiintyä kolmannellekin tuomarille. Hannele Jokisilta sijoitti Sirun BIS-2.

Olipa siinä sitten palkintoja vietäväksi kotiin, kun Siru tultiin seuraavana perjantaina hakemaan. Onnittelut vielä Wallinin perheelle Sirun saavutuksista.

Siru (W.Hibiscus) FI MVA Tuomari, Juha Putkonen
Kuva: Annika Salonen

Siru

Jane

Taas lähdettiin Janen kanssa pentunäyttelyyn. Nyt suunta oli ihan kotikuntaan, Jämsään ja Himoksen rinteiden juurelle. Keiku sai lähteä myös katsomaan maailmaa kotipihan ulkopuolelle kun Tinja lähti meidän kaveriksi ja avuksi.

Kessuissa oli esillä kaksi narttupentua. Jane esiintyi nyt aika kivasti ja olikin sitten ROP. Ryhmäkilpailut pidettiin heti rotukehien jälkeen samassa kehässä, joten sitä ei tarvinnut kauaa odotella. Ryhmäkehässä Janea vähän jännitti kun koiria oli edessä ja takana. Tinjan kanssa vähän kierreltiin paikkoja ja kun olitiin pakattu, niin vietiin tytöt vähän sivummalle, että saivat juoksennella vapaanakin. Kiva näyttelypäivä meillä oli ja nyt ei mitään pahempia säikähdyksiäkään sattunut.

Keiku treenaa Tinjan kanssa.

Tinja Janen ja Keikun kanssa.

Samaan aikaan Misa oli Porvoossa näyttelyssä. Tapio Eerola ei ole koskaan mieltynyt meidän koiriin ja odotetusti Misa oli hyvä hänen mielestään.

Misa (W. Iris) valmistautuu luopumalla karvoistaan.
Kuva: Marita

 Marita oli siis ottanut Misan hoiviinsa ja vei näyttelyyn ja sitten parin päivän päästä vielä terveystarkastuksiin.

Tarkastusten tulokset olivatkin yli odotusten. Misan ja Pomon tulokset täysin priimaa, Mesillä lonkat B/B, kyynärät 0/0, Polvet 0/0 ja silmissä ei todettu perinnöllisiä sairauksia. Jasu kävi Jyväskylässä seuraavana päivänä ja tulokset samat kuin Mesillä.

Kiitos teille kaikille, jotka olette jo käyneet tarkastuksissa, ja onnea omistajille terveistä koirista. Ne on kasvattajan ilon aiheita. Lisää tuloksia odotamme myöhemmin syksyllä.

Terveystarkeista.
Kuva: Marita

Druskininkai 3-5.8. 2018

Valonpisaran Fiina "Anki" LT MVA C.I.B.*
*FCI:n vahvistuksen jälkeen

Elokuun alussa oli aika lähteä vähän katselemaan maailmaa Suomen rajojen ulkopuolelle.

Pakkasimme Ankin, Gitan ja Mesin autoon kaiken muun tavaran kanssa ja suuntasimme aamuksi Länsisatamaan, josta matka jatkui kohti Liettuaa. Olimme illalla perillä Druskininkaissa.

Siellä oli kolme näyttelyä. Perjantaina annoin Ahtin esittää Ankin isolle, tuiman näköiselle tuomarille. Podhalanskeja oli neljä narttua. Hienosti Anki sai luokkasertin ja vara-cacibin.

Mesille kävi vähän ikävästi kun perjantain tuomari oli tarkka hampaista. Hän tutki Mesin hampaita kolmeen kertaan ja varmistui hammaspuutoksesta. EH. Gitta oli sitten paremmassa vedossa ja olikin VSP ison sertin ja CACIBin kera. Ensimmäinen päivä toi siis Gitalle uuden tittelin, LT MVA.

Lauantaina kessujen ja podhalanskien kehät osuivat lähes samaan aikaan. Ahti sai taas viedä Ankin, etten vaan myöhästyisi kessukehästä. Ankille ihan sama tulos kuin eilenkin.

Kessuihin oli tullut täydennystä Venäjältä ja peräti 12 kessua esitettiin tuomarille. Venäjän näyttelytähdet veivät ykköspaikat lauantaina, kuin myös sunnuntaina. Mesillä meni nyt tosi hienosti. Se sai luokkasertin ja VARA- CACIBin, joka tulee vaihtumaan Cacibiksi. Gitta sai myös erin.

Ilta tunnelmaa Druskininkaissa

Sunnuntaina minulla oli mahdollisuus itse esittää Anki. Anki esiintyikin oikein reippaasti ja tuomari piti siitä. Nyt osat vähän vaihtuivat ja Anki oli siis ROP. Sai Nsertin ja CACIBin. Kolmas luokkaserti olisi riittänyt Liettuan muotovalion titteliin, mutta nyt se tuli myös isolla. Anki sai nyt myös viimeisen tarvittavan CACIBin ja siitä tulee FCI:n vahvistuksen jälkeen C.I.B, eli kansainvälinen muotovalio.

Kun kessut olivat menossa kehään alkoi ukkonen jyristä. Mesi sai taas luokkasertin. Vähän jäi harmittamaan se perjantain tulos kun silloin jäi luokkasert saamatta ja Mesi saa tehdä uuden reissun Liettuaan jos meinaa sieltä muotovalion tittelin saada. Gitta oli taas enemmän tuomarin mieleen ja nappasi VARA – CACIBin, joka myös tulee vaihtumaan CACIBiksi.

Näyttelyn jälkeen sitten lähdimmekin jo hieman kotiinpäin. Suuntana Moletai. Koirien kanssa lenkkiä ja lepoa.

 Seuraavana päivänä sitten matkasimmekin jo Viroon. Olimme Tartossa yön ja sieltä sitten pikkuhiljaa Tallinnaan ja kohti suomea. 

Illalla palautimme Mesin Vantaalle kotiinsa.

Manna ja Keiku saivat viettää reissun ajan Vilppulassa Janen ja Wiolan kavereina Raijan, Alinan ja Hessun hoivassa. Tyttäreni tuli lasten ja Lilan kanssa kotiin huolehtimaan Nessi-mummosta ja Cara ja Essi olivat myös siellä.

Kiitos näille taustajoukoille, että pääsimme tälle kesälomareissulle.

Kesä kuulumisia

Kesän aikana kennelin pihamaalla kirmaili enemmän ja vähemmän kasvatteja. Keiku on varmasti oppinut kyllä laumaelämään ja varmaan myös tullut hyvin koirasosiaalinen. Keikulle ehkä mieluisinta oli Minni-siskon pariviikkoinen loma.

Näyttelyiden osalta Waatan koirat lähinnä lomailivat helteisen kesän. No helteitä riitti kyllä elokuullekin.

Pikku-Janelle sattui tosi ikävä tapaus, kun yksi australiankarjakoira hyökkäsi sen kimppuun. Tietysti siitä jäi paha pelko toisia koiria kohtaan. Pelon voittamiseksi päätimme käydä Janen kanssa paljon pentunäyttelyissä. Näyttelyt aloitettiin Lahdesta. Jane oli melkein koko näyttelyn ajan häntä alhaalla. Ei auttanut toisten kessujen läsnäolo. Ne olivatkin jo ihan aikuisen kokoisia.  Tuomari sai Janelta pusut ja tutkiminen onnistui ihan hyvin. Kehää ympäri juostessa Jane sitten vihdoin nosti hännän selälle ja tuomari pyysi jatkamaan toisenkin kierroksen. Kovasti tuomari tykkäsi Janesta ja antoi KP:n. Sanoi vielä, että ei se ole arka, vaan epävarma ja varautunut.

Waatan Jasione "Jane"

Kassu kävi näyttäytymässä erinomaisesti Helsingin kaikkien rotujen näyttelyssä ollen luokassaan kolmas.

Porin KV näyttelyssä Kassu oli hienosti PU3. Mesi nousi PN4. sai vara-sertin ja vara-cacibin, joka vaihtuu CACIBiksi. Mesi aloitti siis cacibien keruun siellä. Gitta pääsi myös mammaloman jälkeen kehään ollen erittäin hyvä.

W. Impatiens "Mesi" Pori KV

FI TVA FI RTVA WAATAN BRASSICA "LUNA"

Kuva: Tiina Raatikainen

Silja ja Luna on kisailleet monta rataa rally-tokoa kevään aikana. Aina ei kaikki ole menneet ihan niin kuin ratamerkit ovat osoittaneet. Tuli jopa hylkyä ja nollaa. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta. Siljan sanoja lainatakseni: ”On tämä kisaaminen kyllä melkoista matkaa onnen, itkun, armottoman ketutuksen, itseruoskinnan, tyytymisen, tyvenen ja spontaanin nauruunhörähtämisen ristiaallokossa”

Itsetutkiskelun ja treenamisen jälkeen iloinen yhdessä tekeminen taas löytyi ja Hämeenlinnassa pari suoritti radan saavuttaen Suomen Rally-Toko valion arvon.  Luna on tiettävästi ensimmäinen keeshond suomessa joka on kaksoisvalio niin, että toinen valioarvo ei ole näyttelyistä.

Mielettömän paljon onnea suuren työn ja saavutuksen johdosta Silja ja Luna <3

                     

                   Nauttikaa Tiina Raatikaisen ottamista kauniista kuvista valio koirakosta.

Mesi ja Pomo SERT jahdissa

Kasvatteja näkyi kevään aikana näyttelyissä ihan mukavasti.

Mesi oli Maritan kanssa Vaasan KV- näyttelyssä ja otti sieltä luokkavoiton SA:n kera.

Lahden ryhmänäyttelyyn sateiseen säähän oli saapunut peräti viisi Waatalaista. Mesi loisti siellä ollen lopulta VSP sertin kera. Velipoika Pomo sai myös SERTin PU2 sijoituksellaan.  Hienosti meni myös Velve luokkavoittoon SA:n kera. Kassu oli luokassaan 2.ja sai myös SA:n, samoin Aida meni erinomaisesti luokassaan toiseksi. Porukalla saivat myös kasvattajaryhmän kasaan ja hienosti sekin sai KP:n ja oli Rop-kasvattaja.

Sateisesta säästä annettiin armoa ja leikki sai jäädä siinä mielessä kesken, että isoon kehään eivät enää menneet esiintymään, kun rotukehä arvosteluineen oli heti aamusta.

   Pomo (W. Ipomoea)

                                                   

Mesi (W. Impatiens.)

                                                       

  Kasvattajaryhmä: Aida, Mesi, Kassu ja Pomo

                                         

Tampereella oli 5.5. Suomen ensimmäinen NORD-näyttely. Mesillä meni tosi hienosti sillä, se sai sertin ja Nord vara-sertin. Koda oli kehässä erittäin hyvä ja Kassu erinomainen.

Sunnuntaina KV-näyttelyssä Mesi sai jälleen sertin, ja Koda erin. Riikka oli itse Kodan kanssa kehässä, ja ihan hyvinhän tuo onnistui.

Mesin ruusukkeet NORD- näyttelystä.

                                                           

Pomo kävi Järvenpäässä näyttelyssä hakemassa heti toisen sertinsä. Sailalle kiitokset Pomon esille tuomisesta.

Toukokuun lopulla oli meille lähinäyttely Keuruulla.  Mesi jatkoi taas sertillä. Mesi kävi toukokuussa neljä näyttelyä ja nappasi kaikista sertit. Keuruulla oli mukana myös Jasu ja Obi.  Pojat eivät olleet ihan parhaassa turkissaan, Obi oikeastaan melkein karvaton. Menimme kuitenkin kehään, kun tuomarina oli rodun kasvattaja. Esa antoi todella mukavat arvostelut pojille, joissa näkyi, että ”palikat on kohdallaan” joskin sijoitukset eivät olleet hääppöset juurikin karvattomuuden vuoksi.

       Jasu (W. Humulus)

                                               

Obi (W. Galeopsis)

                                               

Mesi (W. Impatiens)    

Päästiin sitten vielä lähemmäksi näyttelyyn, Mänttään.

Jasu oli tuomarin mielestä erittäin hyvä. Mesi ei oikein esiintymisvireisenä eri ilman SA:ta. Sitten meillä olikin veteraaneissa oikein tuplaedustus. Luna meni hienosti saaden erin ja Lilasta tuli Rop-veteraani ja PN3. Esitettiin myös kasvattaja ryhmä, joka sai KP:n ja oli siis ROP-kasvattaja. Isoon kehään emme jääneet kasvattajaryhmämme kanssa, kun mielestäni ryhmä ei kuitenkaan niin tasainen ollut.

Myös Anki kävi kehässä saaden luokkavuoton ja SA:n.

Jasu (W. Humulus)

Mesi (W. Impatiens)

Lila (W.Angelica)

Luna (W. Brassica)

  

Anki (Valonpisaran Fiina)

Kassu oli Forssan näyttelyssä luokassaan kolmas SA:n kera. Salossa sitten viikon päästä tulos parani luokkavoittoon ja pu2.