Video

                                           Pentu 3 vrk. emänsä kanssa.

Yllärityttö

Chaplinin ja Gitan astuminen ei näyttänyt onnistuvan, vaikka kovasti yritystä kyllä oli.

Gitan olemus oli kuitenkin sellainen, kuin olisi ollut tiineenä. Sen nisät punertuivat ja kasvoivat, ja koira oli hyvin hellyydenkipeä. En kuitenkaan käyttänyt sitä ultrassa vaikka pari kertaa oli kyllä lähellä, etten varannut aikaa. Perjantai-iltana tein pikaharjauksen Gitalle ja huomasin sen mahasta irtoavan tupoittain karvaa! Mahassa ei kuitenkaan tuntunut edelleenkään mitään liikettä ja Gitta oli itseasiassa hieman laihtunut astutusajankohdasta, johon olin sitä tarkoituksella yrittänyt hieman lihottaa.

Keskiviikkona kun tulin kotiin Gitta oli hieman rauhaton ja tunki itseään eteisen kaappiin. Myöhemmin se rupesi jo raivokkaasti petaamaan. Hain täkin ja raivasin pentuhuoneeseen tilaa siihen kohtaan, jossa yleensä pentulaatikko on. Gitalle se kelpasi hyvin. Vähän se sitä petaili ja rupesi työntämään. Eipä siinä ehtinyt muuta kuin ihmettelemään, että sieltä todella on pentu tulossa, eikä tämä ole mikään valeraskaus. Toisaalta olen tyytyväinen, etten käyttänyt sitä ultrassa. Yhden pennun odotus ja synnytyksen odotus olisi ollut aika pelottavaakin. Osaisiko syöttää emää sopivasti, ettei pentu kasvaisi liian suureksi, vaan normaali synnytys olisi mahdollinen, ja käynnistyykö synnytys edes hyvin.

Gitta hoiti homman paremmin kuin hyvin ja synnytti hienosti yhden reippaan tytön. 302g.

Todellinen ylläri tyttö, ihmeitä tapahtuu.

                                           Onnellinen Gitta pentunsa kanssa.

                                                     Kiire tisulle

                                                    Ikää kuvissa 1 vuorokausi.

Turku KV

Tammikuun alku oli aika lailla hiljaiseloa. Sitten tulikin jo Turun KV näyttely.

En ollut alun perin suunnitellut meneväni sinne, kun laskeskelin Gitan juoksujen mukaan synnytyksen osuvan niihin aikoihin. No, kun astuminen ei sitten näyttänyt onnistuvan, niin lupasin tulla auttamaan kasvattieni laitossa ja ehkä myös esittämisessä. Olipa kiva nähdä näitä meidän junnuja omistajineen.

Jennin kanssa viimeisteltiin junnuja, lähinnä tassuja kisakuntoon. Pojat pääsivätkin sitten kehään parin muun junnu-uroksen kanssa kisailemaan. Koda oli aika rauhaton esiintyjä, kaikki hajut kiinnostivat todella paljon. Komea poika nousi kuitenkin kakkoseksi luokassaan ja velipoika Unto esiintyi kivasti Catin kanssa tullen kolmanneksi. Kassu oli sitten edustamassa meidän vanhempaa kaartia tullen valioissa kolmanneksi SA:n kera ja lopulta PU5.

Mesi kaipaisi jotain virtapiikkiä kehään, tai oikeastaan vauhtia raviinsa. Laiskasti liikkuva Mesi sai jäädä luokassaan toiseksi, ykköspaikan vei reippaasti liikkuva sisko Iines. Isla oli myös ilmoitettu näyttelyyn, mutta perhetapahtuman vuoksi tämä näyttely jäi nyt väliin. Islan poika muuten voitti juniori urokset.

Tuomari oli tosi tiukka, mutta kaikki meidän koirat saivat kuitenkin ERIn. Yhdellekään juniorille ei sa:ta antanut ja nartuissa sen sai vain rop-koira.

Esitettiin me kasvattajaryhmäkin. Koda jätettiin porukasta pois, kun kyydin oli ehdittävä töihin. Kakkoseksi me siinä jäätiin.

Kassu pääsi vielä isoon kehään päivän aikana. Se palkittiin kennelliiton kaverikoira toiminnasta. Onnea Kassu ja Jenni, arvokasta työtä teette.

                                           Mesi (W. Impariens) ja Iines (W. Isatis)

                                           Iines, Mesi, Kassu (W.Daucus) ja Unto (W. Iberis)

Iines innostui haukkumaan.

Kiitos kuvista Satu Nurmi

Kiitos taas koirien esille tuomisesta. Mesi sitten lähtikin Turusta minun matkaseuraksi.

Vuosi 2017 paketissa

Tämä vuosi ei ollut ehkä niin toimelias kuin edellinen.

Luna ja Silja ovat kuitenkin taas ahkeroineet harrastusrintamalla. Lunasta tuli jälleen Rally- Tokon rotumestari, ja koulutustunnus RTK4 on myös saavutettu. Myös Kassu kävi hakemassa hyväksytyn tuloksen Rally-Toko kisoista. Nämä koirakot ovat myös muutenkin edustaneet kessuja eri tilaisuuksissa ja mm. kaverikoira vierailuilla ilostuttaneet ihmisiä.

 

Silja ja Luna (W. Brassica)

                                                       Kaverikoira Kassu (W.Daucus)

                                                            Kuva: Jenni Lahtonen

Kassu oli myös innokas näyttelyissä kävijä. Se nousi muutamissa näyttelyissä myös ryhmäsijoituksille. Sille tuli myös uusia titteleitä taas nimensä eteen, ja oli rotuyhdistyksen näyttelykiertopalkinnoissa kovassa kisassa kahdeksas. Kiertopalkintolistalle nousi myös meidän pennut. Mesi #4 ja Koda #10. Mesi loisti myös juniorikisassa ollen #6. Eikä se jäänyt pisteillä kauas paras narttu kisassakaan, samoin kuin Manna jäi juuri pois tilastoista.

Mesi kävi ahkerasti näyttelyissä ja sai HeJW-17 tittelinkin. Miltei kaikki sisarukset kävivät näyttäytymässä myös pentunäyttelyissä. Lahden pentunäyttelyssä meillä oli hyvä edustus ja siellä kasvattajaryhmämme valittiin hienosti BIS1. Koda ja Mesi ovat hankkineet jo myös ensimmäiset sertinsäkin.

Toki toisetkin ovat käyneet näyttelyissä. Aida mm. DK MVA. Sisarukset Manna ja Isla saavuttivat myös C.I.B tittelit. Rodi sai heti alkuvuodesta puuttuvan sertinsä ja ansaitsi pari uutta titteliä nimensä eteen.  Gitta nappasi komeasti sertin vappunäyttelystä, juuri pari päivää synttäreiden jälkeen ja siitä tuli myös muotovalio. Muutaman päivän päästä Tampereen KV näyttelyssä sille tarjottiin myös sertiä, mutta eihän valio sitä enää vastaanottanut.  Gitan sisarukset eivät yhtä ahkerasti nyt näyttelyissä käyneetkään, ja saavat siis vielä metsästää sitä viimeistä sertiään. Myös Siru on loistanut muutaman kerran näyttelyissä, joten sertiä ei tartte enää kuin yli kaksi vuotiaan. Toki myös Ella on Englannissa niittänyt mainetta hienoilla sijoituksillaan.

Aida (W. Elodea) ja Kassu makalla Ruotsiin

Kuva: Jenni 

                                                    Ella (W. Gleditsia) Cruftissa

                                                       Ella edustaa Englannissa.

                                                     Mesi (W. Impatiens)

                                                          Isla (W. Felicia)

                                            Rodi (W. Erodium) ja Obi (W. Galeopsis)
                                                Kuva: Lotta Paatela

                                                    Siru (W.Hibiscus)

                                                  Aslan (W. Galanthus)

Anki on onnistunut myös esiintymään muutamissa näyttelyissä, ja niin sekin nappasi sertin heti muutama päivä synttäreiden jälkeen ja valioitui saman tein. Anki on ansainnut myös SE MVA tittelin, kunhan omistaja saisi joskus aikaiseksi anoa sitä Ruotsista.

                                                  Anki (Valonpisaran Fiina)

Yrityksistä huolimatta emme saaneet yhtään pentuetta tälle vuodelle. Ipanat muuttivat tammikuun lopussa, paitsi Iines ja Ilex. Iines pääsi maaliskuussa puutarhahommiin, ja Ile oli meidän ilona pitkälle kevääseen. Tuon ihanan pojan kohtalo tuntuu aina vaan niin pahalta. Toiset pennut muuttivatkin etelä- ja varsinais- suomeen. Omistajat pitävät yhteyttä ja välillä treffailevat keskenään ja näyttelyissä on tosi kiva tavata.

                                                   Pentutreffit maaliskuussa-17
                                                      Kuva: Saila Tarvainen

                                                         Ile(W. Ilex) ja Iines (W. Isatis)

                                                        Iines ja Tassu-kissa

                                                Lahden pentunäyttleyn kasvisryhmä.

                                                      (Ile, Koda, Mesi ja Sina)

                                           Mesi oli elokuussa kuin kopio takana seisovasta emästään.

                                             Pilvetkin muistuttivat Ilexiä.

Hartaasti toivon, että tämän vuoden pentusuunnitelmat toteutuisivat, onhan meillä kotona kaksi pennutukseen parhaassa iässä olevaa tyttöstä.

                                                                    Manna

                                                                        Gitta

                                      

Toivon näkeväni ja kuulevani paljon teistä. Kivasti on yhteydessä oltukin, toisten kanssa useimmin ja toisten kanssa harvemmin, mutta kuitenkin.

 Terveyttä ja hauskoja hetkiä uuteen vuoteen pörröpöksyjenne kanssa.