maanantai 27. toukokuuta 2019

Gitan pennut syntyivät 14.5.










Ei syntyneet pennut vielä Äitienpäivänä. Vasta maanantaina alkoi tapahtua. Minä kyllä menin töihin, kun sain Kaisan sitten iltapäivästä tarkkailemaan Gitan touhuja.


Yöhän siinä tuli ennen kuin ensimmäinen iso tyttö tuli maailmaan. Todella reipas tapaus, heti vaan oli menossa tisulle. Tunnin se saikin nauttia yksin emon hoivasta, kunnes sitten syntyi poika, ja heti perään tyttö ja vielä kolmaskin. Gitta hoiti synnytyksen mallikkaasti, pennut ovat todella reippaita ja Gitta omistautui täysin pentujen hoitoon.


Pennut viikon vanhoina.


Pennut kasvavat hurjaa vauhtia, parin viikon iässä ne ovat kaikki jo yli kilon painoisia. Kaikilla silmät auki ja haparoivin askelin kuljetaan.



Pentulaatikossa jo kuhinaa. Ikää lähes 2 viikkoa.

sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Keväällä näyttäydytään





Kevät on näyttelyiden sesonkiaikaa. Paljon pienempiä ryhmänäyttelyitä järjestetään ympäri maata, toki myös isompia näyttelyitä on tarjolla lähes joka viikonloppu.
Waatan väki on myös herännyt kevääseen ja meitä on näkynyt näyttelyissä.
Huhtikuun lopulla Mette aloitteli viralliset luokat Kouvolan ryhmiksessä ollen erittäin hyvä.

Waatan Kolkwitzia
Kuva: Tiina

Samana päivänä Ruovedellä esiintyi Jasu, jota tuomari piti hieman liian leveänä edestä ja takaa pihtikinttuna. Janesta tuomari tykkäsi kovasti, mutta inhosi sen etuliikkeitä. Jasu ja Jane saivat kumpikin laatuarvostelun, erinomainen. Keikusta tuomari ei löytänyt varsinaisia vikoja, mutta saisi kantaa paremmin häntänsä. Keiku oli ainut, joka sai sa:n joten siitä seurauksena ROP ja sert.
Raijan ja koirien kanssa vietettiin kaunista aurinkoista päivää näyttelypaikalla odotellen ryhmäkehiä. Ryhmäkehään osallistuminen oli Keikulle hyvää harjoittelua tulevaa varten.

Waatan Humulus
Waatan Jasione
Waatan Koeleria, eka sert. ROP


Mesi vietti vappua Lahden näyttelyssä. Mesi loisti kehässä ollen paras narttu sertin kera, joten siitä tuli samalla uusi Suomen muotovalio.


Waatan Impatiens FI MVA
Kuva: Marita

Waatan Daucus harrastaa muutakin kuin näyttelyitä
Kuva: Jenni
Montaa päivää ei tarvinnut lepäillä, kun Tampereella oli kaksi isoa näyttelyä samana viikonloppuna.
Lauantain NORD näyttelyyn oli saapunut Kassu, joka esiintyi erinomaisesti ja oli luokassaan 4. Keiku ja Jane olivat kumpikin erittäin hyviä ja luokkasijoitus 3. Sitten sain viedä vielä Mesin kehään ja sehän liiteli niin hienosti, että tuomari palkitsi sen luokkavoitolla ja nosti parhaaksi nartuksi. Mesi palkittiin nord-sertillä ja oli siis VSP. Esitettiin myös kasvattajaluokka, joka sijoittui kolmanneksi. Tuomari kehui siinäkin Mesiä ja kehoitti tuottamaan sellaisia lisää.



Waatan Jasione
Waatan Koeleria
Waatan Impatiens

Sunnuntain KV- näyttelyyn saimme vielä Kodan mukaan, joka esiintyi Riikan kanssa erittäin hyvin ollen luokassaan 2. Kassu meni taas erinomaisesti, samoin Keiku, joka oli luokassaan 3. Jane oli erittäin hyvä ja luokkasijoitus 4. Mesi esiintyi jälleen varmasti ja se nostettiin kahdenkymmenen nartun joukosta neljänneksi. Esitimme jälleen saman kasvattajaryhmän kuin eilenkin. Taas olimme kolmansia ja palkittiin KP:llä.
 
Waatan Incarvillea
Kuva: Päivi

Mesin tiivis näyttelykausi jatkui Maritan kanssa taas viikon päästä Helsingin kansainväliseen näyttelyyn.  Siellä se jatkoi taas varmaa esiintymistä ja palkittiin nartuissa kolmanneksi.

Waatan Impatiens

Olin ilmoittanut Keikun Jämsänkoskelle ryhmänäyttelyyn 11.5. Epäilin kyllä, ettemme sinne pääse, kun Gitan synnyttämisen aika olisi silloin. Gitta ei sitten aloittanutkaan synnytystä niin kuin olin kuvitellut. Oli kyllä helppo lähteä yhden koiran kanssa liikenteeseen ja vielä lähinäyttelyyn. Keikun kanssa meni hyvin ja se palkittiin sertillä ja oli VSP. Päästiin sitten lähtemään heti pois. Minä tosin poikkesin viemässä samalla äitienpäivän kukkia mummojen ja äidin haudalle, kun siinä ihan vieressä oltiin. Eikä meillä kotona mitään ollut silläkään välillä tapahtunut, Gitta voi edelleen paksusti.
 
Waatan Koeleria



sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Erikoisnäyttely viikonloppu Kempeleellä


Waatan Impatiens ERI AVK3 SA
Kuva. Jasmin Sakko

Keeshondien erikoisnäyttely järjestettiin tänä vuonna Kempeleellä.

Waatan kasvatteja ei suuremmin tuolla pohjoisemmassa Suomessa asustele. Sillä kai osallistuminen erkkariin jäi vain meidän muutaman tytön varaan. Meillä oli siis matkassa vain Manna ja juniorit Jane ja Keiku. Onneksi reipas Marita lähti yöjunalla Mesin kanssa edustamaan.
Tuomarina meillä oli kouluttava kasvattajatuomari Esa Ruotsalainen. Arvostan hänen arvioitaan koirien rakenteesta ym.

Pieni ongelma oli siinä kun Jane ja Keiku olivat vielä kumpikin juniori-iässä. No onneksi Suikkasen Laura oli vapaana junnukehän aikaan ja lupasi esittää Janen. Jane liikkui Lauran kanssa paremmin kuin minun, mutta seistessä se yritti pälyillä ja hakea katseellaan mua.  Keiku kun on kova hyppimään, niin kehässäkin se hyppi teippausten yli. Tytöt saivat oikein mukavat arvostelut ja olivat erinomaisia.
Waatan Jasione
Kuva: Jasmin Sakko

Waatan Koeleria
Kuva: Jasmin Sakko


Mesin kanssa oli mukava mennä kehässä kun se esiintyi niin ryhdikkäästi. Tuomarikin tykkäsi siitä ja nosti 12 avoimen luokan nartun joukosta sen kolmanneksi SA:n kera ja laittoi vielä kilpailemaan parhaasta nartun päästä.
Waatan Impatiens
Kuva: Jasmin Sakko

Waatan Impatiens
Kuva: Ahti


Myös Mannan kanssa on mukava juosta kehässä. Se sijoittui kahdeksan parhaan joukkoon isossa, 15 valionarttujen luokassa SA:n kera.
Waatan Fumana
Kuva:Ahti

Waatan Fumana
Kuva: Ahti

Kun kerta meillä oli neljä koiraa mukana, niin pitihän se kasvattajaryhmäkin esittää. Minä vedin joukkoa Mannan kanssa, Marita yksikätisenä Mesiä, Ahti yritti saada Keikun esiintymään ja nappasin Rajasuun isännän Jenen narun jatkoksi. Yllätykseksi meidän remusakki sijoitettiin neljänneksi viidestä esitetystä ryhmästä, ja saatiin myös KP.

Marita ja Mesi ehtivät vielä junaan kohti etelää. Pienen lenkin jälkeen menimme nauttimaan illallista kessuporukan kanssa.
Aamulla sitten olikin yhdistyksen kokous vielä ennen kuin pääsimme kotimatkalle.
Nessi oli reissun ajan ”pomottamassa” Vihisillä, Gitta sai tuurata tytärtään Raijan ja Hessun luona, jotka kävivät myös huolehtimassa Ankista ja kissasta silloin kun meillä ei ollut ketään kotona. Kiitos teille ja samoin Tonille ja Marialle.


Manna jäi kuvaamatta Jasminin kamerassa, niin laitetaan vielä tämä.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Mesi Lahden KV näyttelyssä



Waatan Impatiens valmiina näyttelyyn
Kuva: Marita


Mesi oli edustamassa Lahden kansainvälisessä näyttelyssä.
Mesi oli harjattu siistiksi ja hienosti se oli Katrin kanssa esiintynyt kun luokkavoiton nappasivat. PN-kehässä ei kuitenkaan sijoitusta tullut, joten olivat kiireellä pakanneet Mesin jo häkkiin, ja lähtö mielessä. Mesin olisi pitänyt osallistua vielä kilpailuun varasertistä, mutta tietysti he sitten myöhästyivät kehästä. Kyllä tyytyväinen täytyy olla, miten hyvin Mesi edusti.
Suuri kiitos Mesin esille tuomisesta.



W. Impatiens kehässä
Kuva: Marita




Me vietettiin vaan kotona viikonloppua ja nautittiin välillä keväisestä ilmasta.

Gitta
Manna
Tuuli tuivertaa Keikun turkilla
Keiku
Manna ja Keiku

tiistai 26. maaliskuuta 2019

Gitta ja Siru on astutettu


Vihdoin on saatu astutuksetkin suoritettua. Ei ole niin helppoa tämä.

Gitta ja Rolle
 Tietysti Gitan tärppipäivät osuivat juuri niille päiville kun Rollen kasvattaja-omistaja oli Englannissa näyttelyreissulla. Onneksi Rollen kotiväki on niin mukavaa porukkaa, ja saimme luvan tulla Gitan kanssa oikeana päivänä. Gitta selkeästi tykkäsi Rollesta ja homma hoitui kivasti. Nyt sitten odottelemme, saivatko mitä aikaiseksi. Käytän Gitan sitten huhtikuun alkupuolella ultrassa, että saadaan varmistusta asialle.

"Sulle salaisuuden kertoa mä voisin"

Siru aloitti juoksut reilu viikko Gitan jälkeen. Kun saatiin Gitan kanssa asiat hoidettua, niin jo sai suunnitella Sirun astutusta. Sirun kanssa suuntasimmekin sitten Gitan veljen luokse Lopelle. Aslan kyllä ymmärsi miksi Siru tuli, mutta riehakas ja murahteleva Siru sai Aslanin varovaiseksi. Kohtelias ja hienovarainen Aslan ei väkisin astunut. Saattaa olla, että mielessä oli meidän syksyinen käynti, jolloin olimme jo myöhässä ja Siru oli äreä Aslanille.
Siru Aslanin luona.

Minun oli todettava, että ei näistä kyllä paria saada. Jos luonto pistää hanttiin, niin ei sitä keinotekoisesti hoideta. Kun ajelin taas turhan reissun jälkeen myöhään illalla kotiin, niin sainkin ajatuksen, jospa Koda astuisi Sirun. Hommalla alkoi olla jo kiire, sillä juoksut olivat jo loppusuoralla ja parhaat päivät menossa ohi. Asioita oli alettava sopimaan pikavauhdilla.
Asiat järjestyy, kun ihmiset ovat joustavia ja ymmärtävät tilanteen. Seuraavana iltana Ville ajeli lasten kanssa tuomaan Sirua Loimaalle, ja minä lähdin vauhdilla töistä sinne. Kodan kotiväkeä yötyöt kutsuivat ja kello riensi. Lopulta kuitenkin asiat hoituivat. Kodaa ei yhtään häirinnyt Sirun pörinät, vaan poika oli ihan intoa täynnä.
Siru ja Koda



Nyt vaan toivotaan, että aika oli hedelmällinen ja pikkukessuja saataisiin kummastakin yhdistelmästä. Siru saa käydä myös pääsiäisen tuntumissa ultrassa, jotta voimme jatkoa suunnitella.

maanantai 25. maaliskuuta 2019

Kevättalven näyttelyistä


Waatan Daucus ROP
Waatan Angelica ROP-veteraani
Korpilahti rn. (Kuva: Jenni)
Waatan koiria on muutamia näkynyt myös kevättalven näyttelyissä.
Lähdin Janen ja Keikun kanssa helmikuun alussa Parkanoon näyttelyyn. Saimme näyttelyyn pitkästä aikaa myös Obin. Obi esiintyikin hienosti ja oli urosten kakkonen varasertin kera. Niin, vieläkään ei Obille valio sertiä annettu. Tytöt menivät erittäin hyvin ja saivat komeat ”vikalistat”

Kassu pyörähti seuraavana viikonloppuna Huittisissa ollen PU3.

Sitten meillä olikin yli kuukauden tauko ennen seuraavia näytelmiä.
Lauantaina 16.3. sain Tinjan ja Lilan meille valmistautumaan sunnuntain Korpilahden näyttelyyn.
Aamulla Janne olikin jo meitä vastassa kun päästiin parkkiin. Jenni oli varaillut paikan valmiiksi, Jasu oli myös poikien kanssa paikalla. Keiku oli aamulla tehnyt omatoimi metsälenkin ja saapui kotiin vähän ennen kuin piti lähteä matkaan. Ahti oli puhallellut turkkia kuivemmaksi ja irrotellut pahimmat risut. Keiku oli siis ensimmäisenä pöydällä karvojen ojennuksessa.
Jasun kanssa mentiin meidän porukasta ensimmäisenä kehään. Vaikka ei se keskittyminen niin loisteliasta kehässä olekaan, niin hyvin kuitenkin meni. Jasu oli luokassaan kakkonen ja lopulta PU3 ja sai varasertin.
Kassu meni valioissa varmaan tyyliinsä ja otti sen parhaan uroksen paikan ja olikin ROP.
Minä juosta koheltelin sitten vuorollani ensin Janen kanssa ja sitten Keikun ja lopuksi vielä vein Lilan. Pikkutytöt olivat erinomaisia ja Lila nousi nartuissa neljänneksi nuorten koirien jälkeen. Toki Lila oli veteraani ROP.
Saimme kivan kasvattajaryhmän näistä. Minä vein Janen, Tinja Lilan, Jenni Kassun ja Jarmo pääsi myös kehään Jasun kanssa.  
Lila odottelee...
Kuva: Jenni

Useampi tunti piti odotella, että päästiin isoihin kehiin. Lila poimittiin veteraanikehässä kahdeksan? joukkoon, ja meidän kasvattajaryhmä nostettiin lopulta BIS2. Odottelu siis palkittiin.
Yhdessä matkaa sitten menimme autoille, ja kaikki ei sitten ihan putkeen mennytkään, mutta kotimatkalle päästiin kuitenkin. Suuri kiitos taas avusta ja seurasta, teitte mukavan näyttelypäivän.

BIS2 Kasvattaja, Korpilahti rn.
Waatan Jasione, W. Angelica, W. Daucus, W. Humulus
Kuva: Jenni

Vähän sähläämiseksi meni välillä.
Kuva: Jenni



Seuraavana viikonloppuna Kassu olikin jo Turun kansainvälisessä näyttelyssä. Siellä oli myös Unto. Suurempia saavutuksia pojat eivät sieltä saaneet, vaikka erinomaisia olivatkin. Tuomarilla oli omanlainen näkemys esim. turkista, jossa mm. Kassulla oli liikaa mustaa satulaa!

lauantai 26. tammikuuta 2019

Näyttelyvuosi alkoi, Turku KV



Waatan Impatiens valmistautuu.

Näyttelyvuosi on aloitettu aika perinteisesti Turun kansainvälisillä. Varsinais-Suomen porukat on hyvin saatu sinne mukaan. Ilmoittautuneita kessuja oli kaiken kaikkiaan 27, joista Waatalaisia lopulta seitsemän, kun Outi ei lähtenytkään Sumun kanssa kisailemaan.
Keiku meni ensimmäisenä kehään. Oikeastaan sitä ei kyllä kiinnostanut mennä sinne, kun mieleen tuli se kolahdus Messarissa. Lopulta Keiku kyllä kulki jotenkin koko kehässä, mutta esiintyminen ei ollut hyvää. Korvat luimussa ja häntä roikkuen mentiin. Tuomari piti sitä kuitenkin niin lupaavana, että antoi kunniapalkinnon.
Waattan Koeleria liikkuu.

Veljekset Unto ja Koda esiintyivät avoimessa luokassa. Unto nousi hienosti neljän joukosta luokkavoittoon ja sai lopulta vara-sertin. Koda oli kolmas.

Waatan Iberis ja W. Incarvillea
Kassu oli valioissa kolmas ja nousi PU4.

Waatan Daucus
Jane oli neljän junnun luokassa kolmas SA:n kera.



Waatan Jasione
Waatan Impatiens ja W. Isatis.





















Mesi ja Iines kilpailivat myös samassa luokassa. Mesi sai SA:n ja oli neljäs. Iines ei sijoittunut luokassaan.












 Kasvattajaryhmä koottiin myös. Mesi, Iines, Kassu ja Unto pistettiin uudestaan kehään. Miellyttävä Australialainen tuomari kehui meidän hyvin rotutyypilliset koirat ja kehotti jatkamaan kasvatusta. Esiintyminen ei ole se meidän vahvin puoli, joten sijoitus oli 3. KP.


Kennel Waatan ( Mesi, Iines, Kassu ja Unto)
Impatiens, Isatis, Daucus ja Iberis

 Olipas kiva nähdä näin paljon kasvatteja ja omistajia, sekä muita ystäviä. Mun koko alkuvuoden vaivannut rankka flunssa rupesi myös helpottamaan. Suuri kiitos kaikille, etenkin Jennille ja Sadulle tavaroiden roudaamisesta.  Kyllä yhdessä on mukava koheltaa.