perjantai 15. marraskuuta 2019

Pentuhuumaa






Koirat ilostuttavat elämääni täysillä. Sijoituskoirat vierailevat toisinaan meillä ja niin oli nytkin elokuun puolessavälissä Cara ja Essi meillä hoidossa reilun viikon. Heti perään pikkuinen Lumo toi iloista leikkiään tupaan muutaman yön vierailullaan. Myös Mette kävi tervehtimässä ystäviä kotikennelissä. Siihen samaan viimeiseen viikonloppuun osui myös Mesin tulo mammalomalle meille.

Cara, Keiku, Manna ja Essi

Lumo
Onkohan tuolla kissa vai namipussi. 

Keikun kanssa on kivaa.



Waatan Kolkwitzia "Mette"

Mesi ja Mette

En uskaltanut ääneen arvioida Mesin synnytystä vielä viikonlopulle, vaan vasta alkuviikolle, (olin kyllä ottanut asiakkaita alkuviikon päiville). Lauantaina Mesi ei enää syönyt iltaruokaansa ja oli vain hyvin apeana. Mittasin illalla lämmöt, lukema olikin jo vain 37 astetta. Patja lattialle ja odottelin rauhatonta yötä kiihkeiden petailujen muodossa. Mesi ei sitten petaillutkaan koko yönä, mutta en minä nukkua saanut. Välillä käytiin tietenkin ulkona tyhjennyksellä ja kaikki väliajat Mesi oli mun patjaa vasten ja vaati rapsutuksia ja silitystä. Aamu valkeni ja porukat heräili aamupalalle. Mittasin Mesin lämmöt ja ne oli nousseet niin, että synnytyksen pitäisi alkaa pian. Vietiin pikku-Laran kanssa Anki tarhaan ja toiset koirat oli meidän kanssa ulkoilemassa. Mulla oli vähän jo mielessäni kiire sisälle, toisin kuin lapsella.
Vihdoin pääsin sisälle ja menin huoneeseen varmistamaan, että kaikki synnytykseen tarvittava on käsien ulottuvilla.  Mesi istui kynnysmatolla ja teki ensimmäisiä työntöjä. Ohjasin sen pentulaatikkoon ja heti siinä tulikin vedet ja parin minuutin päästä ensimmäinen pentu oli maailmassa. Aikaa lämmön mittaamisesta oli vain reilu tunti. Synnytys eteni ripeästi. Alle tunnissa oli syntynyt neljä ensimmäistä pentua. Sitten oli pieni tauko ja Maritakin pääsi puhelimen välityksellä katselemaan koiransa synnytystä. Eipä siinä tarvinnut puolta päivää ihmetellä kun 25 minuuttia riitti kolmen seuraavan syntymiseen. Myöhemmin sitten tuli vielä yksi tyttö.

Pennut on syntyneet

Pennuilla ikää 1-viikko


Mesin synnytys vaikutti helpolta, mutta maito ei alkanut heti nousta, ja sillä pentujen painot laskivat alussa. Pennut olivat syntyessään aika tasaisen ja ihan kivan kokoisia. Ensimmäinen (Näkki) oli pienempi kuin muut ja viimeinen (Manta) suurempi toisia.

Päiväunet ulkona, ikää 6 viikkoa.




Keiku tykkää leikkiä pentujen kanssa.


Pennut kehittyivät taas vauhdilla ja muuttaessaan ne olivatkin sitten jo reilun kokoisia kessun alkuja.

Luca - W. Myrica

Manta - W. Mentha

Miki - W. Metasequoia

Moris - W. Malope

Mörri - W.Monard

Näkki - W. Magnolia

Tryffeli - W. Mimulus

Urho - W. Matthiola

      Ihanaa koira-arkea kaikille uusiin koteihin.

torstai 7. marraskuuta 2019

Loppukesän ja syksyn näyttelyitä





Kassulle tuli syksylle oikein näyttelybuumi. Se kävi hakemassa Raision kaikkien rotujen näyttelystä PU2 sijoituksen. Pöytyällä se olikin sitten rotunsa paras, eli ROP.


W. Daucus Raisio PU2
Kuva:Jenni



W. Daucus Kyrö ROP
Kuva: Jenni



 Kihniössä voittokulku jatkui edelleen ollen ROP. Siellä oli myös Jane ja Keiku. Tytöt saivat kyllä ERI:n, mutta eivät sa:ta, jota ei annettukaan muille kuin Kassulle. Natku oli päässyt turistiksi Kihniöön, ja olihan se tosi kiva nähdä ja leikkiä siskopuolen, eli Janen kanssa. Ja Natkun sekä Kassun matka jatkui sitten kasviskotiin tervehtimään myös muita koiria.

W. Daucus, Kihniö ROP
Kuva: Jenni



W. Jasione ja W. Lolium Kihniön näyttelyssä.





Hyvinkäälle saatiinkin sitten kiva määrä Waatan koiria mukaan. Kassu oli jälleen PU sijoilla, tällä kertaa kolmas. Uroksiin tuli vahvistukseksi Pomo, jota ei tällä kertaa tuomari suuresti arvostanut, sille H. Narttuja olikin sitten enemmän. Meidän pikku tytöt Keiku ja Jane saivat tyytyä erittäin hyvään tulokseen, mutta Sumu kiilasi PN kehässä hienosti kolmanneksi ja Cara neljänneksi ollen myös rodun paras veteraani.
Kokosimme sitten myös kasvattajaryhmän. Cara, Jane, Sumu ja Kassu esiintyivät hyvin ja niin me oltiin ROP-kasvattaja kahdesta esitetystä ryhmästä, ja lopulta koko näyttelyn BIS4-kasvattaja. Pirkolle kiitokset Janen esittämisestä ja Mikalle Janen viemisestä kasvattajaryhmässä isossa kehässä.
 Hyvinkäälle meitä oli tullut myös yleisöä kannustamaan ja pidettiinkin pienet Deekkosten 7-v. synttäribileet teltalla. Kiitos siis osallistujien lisäksi Pirkko, Elina ja Christian. Ja Jarmolle SUURI kiitos mun kärryn rahjaamisesta näyttelypaikalle.


W. Ipomoea valmistautuu




W. Ipomoea kehässä
W. Daucus vauhdissa.

W. Daucus PU3

W. Koeleria valmiina kehässä.


W. Keoelria kehässä.

W. Jasione arvosteltavana

W. Dablia PN3



W. Carlina PN4 ROP-veteraani.
               

W. Carlina PN4 ja W. Dablia PN3.

Kasvattjaryhmä: Daucus, Dablia, Jasione ja Carlina
        ROP-kasvattaja BIS4 

Keiku katkaisi pannan ja ryntäsi mukaan.



Elokuun puolivälissä Mette ja Pomo kävivät Kouvolassa esiintymässä. Pomolla meni siellä erinomaisesti ja Mettekin meni erittäin hyvin.
Pomo kävi yrittämässä viimeistä serttiään vielä Hämeenlinnassa, mutta jotenkin Pomolle ei näyttelyt syksyllä olleet suosiollisia ja ensimmäisenä päivänä Pomo sai tyytyä taas H- tulokseen, siellä Kassu vetäisi taas PU2.  Toisena päivänä Pomo oli jo niin tympääntynyt koko touhuun, ettei antanut tuomarin kunnolla tutkia itseään, joten tulokseksi tuli EVA. Jospa keväällä olisi taas toisenlainen into päällä.

W. Daucus Tuulos PU2.
Natku pääsi mukaan poseeraamaan.


Pikku-herra Natku aloitteli myös näyttelyuraa Lahden pentunäyttelyssä. Hienosti se menikin ja sai todella upean arvostelun, ja valittiin rotunsa parhaaksi pennuksi.


W. Lolium ROP