Tammikuun alku oli aika lailla hiljaiseloa. Sitten tulikin jo
Turun KV näyttely.
En ollut alun perin suunnitellut meneväni sinne, kun
laskeskelin Gitan juoksujen mukaan synnytyksen osuvan niihin aikoihin. No, kun
astuminen ei sitten näyttänyt onnistuvan, niin lupasin tulla auttamaan kasvattieni
laitossa ja ehkä myös esittämisessä. Olipa kiva nähdä näitä meidän junnuja
omistajineen.
Jennin kanssa viimeisteltiin junnuja, lähinnä tassuja
kisakuntoon. Pojat pääsivätkin sitten kehään parin muun junnu-uroksen kanssa
kisailemaan. Koda oli aika rauhaton esiintyjä, kaikki hajut kiinnostivat
todella paljon. Komea poika nousi kuitenkin kakkoseksi luokassaan ja velipoika
Unto esiintyi kivasti Catin kanssa tullen kolmanneksi. Kassu oli sitten
edustamassa meidän vanhempaa kaartia tullen valioissa kolmanneksi SA:n kera ja
lopulta PU5.
Mesi kaipaisi jotain virtapiikkiä kehään, tai oikeastaan
vauhtia raviinsa. Laiskasti liikkuva Mesi sai jäädä luokassaan toiseksi, ykköspaikan
vei reippaasti liikkuva sisko Iines. Isla oli myös ilmoitettu näyttelyyn, mutta
perhetapahtuman vuoksi tämä näyttely jäi nyt väliin. Islan poika muuten voitti
juniori urokset.
Tuomari oli tosi tiukka, mutta kaikki meidän koirat saivat kuitenkin
ERIn. Yhdellekään juniorille ei sa:ta antanut ja nartuissa sen sai vain
rop-koira.
Esitettiin me kasvattajaryhmäkin. Koda jätettiin porukasta
pois, kun kyydin oli ehdittävä töihin. Kakkoseksi me siinä jäätiin.
Kassu pääsi vielä isoon kehään päivän aikana. Se palkittiin
kennelliiton kaverikoira toiminnasta. Onnea Kassu ja Jenni, arvokasta työtä
teette.
Mesi (W. Impariens) ja Iines (W. Isatis)
Iines, Mesi, Kassu (W.Daucus) ja Unto (W. Iberis)
Iines innostui haukkumaan.
Kiitos kuvista Satu Nurmi
Kiitos taas koirien esille tuomisesta. Mesi sitten lähtikin Turusta
minun matkaseuraksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti