Mesi Lahden KV näyttelyssä

Waatan Impatiens valmiina näyttelyyn
Kuva: Marita

Mesi oli edustamassa Lahden kansainvälisessä näyttelyssä.
Mesi oli harjattu siistiksi ja hienosti se oli Katrin kanssa esiintynyt kun luokkavoiton nappasivat. PN-kehässä ei kuitenkaan sijoitusta tullut, joten olivat kiireellä pakanneet Mesin jo häkkiin, ja lähtö mielessä. Mesin olisi pitänyt osallistua vielä kilpailuun varasertistä, mutta tietysti he sitten myöhästyivät kehästä. Kyllä tyytyväinen täytyy olla, miten hyvin Mesi edusti.
Suuri kiitos Mesin esille tuomisesta.

W. Impatiens kehässä
Kuva: Marita

Me vietettiin vaan kotona viikonloppua ja nautittiin välillä keväisestä ilmasta.

Gitta

Manna

Tuuli tuivertaa Keikun turkilla

Keiku

Manna ja Keiku

Gitta ja Siru on astutettu

Vihdoin on saatu astutuksetkin suoritettua. Ei ole niin helppoa tämä.

Gitta ja Rolle

 Tietysti Gitan tärppipäivät osuivat juuri niille päiville kun Rollen kasvattaja-omistaja oli Englannissa näyttelyreissulla. Onneksi Rollen kotiväki on niin mukavaa porukkaa, ja saimme luvan tulla Gitan kanssa oikeana päivänä. Gitta selkeästi tykkäsi Rollesta ja homma hoitui kivasti. Nyt sitten odottelemme, saivatko mitä aikaiseksi. Käytän Gitan sitten huhtikuun alkupuolella ultrassa, että saadaan varmistusta asialle.

"Sulle salaisuuden kertoa mä voisin"

Siru aloitti juoksut reilu viikko Gitan jälkeen. Kun saatiin Gitan kanssa asiat hoidettua, niin jo sai suunnitella Sirun astutusta. Sirun kanssa suuntasimmekin sitten Gitan veljen luokse Lopelle. Aslan kyllä ymmärsi miksi Siru tuli, mutta riehakas ja murahteleva Siru sai Aslanin varovaiseksi. Kohtelias ja hienovarainen Aslan ei väkisin astunut. Saattaa olla, että mielessä oli meidän syksyinen käynti, jolloin olimme jo myöhässä ja Siru oli äreä Aslanille.

Siru Aslanin luona.

Minun oli todettava, että ei näistä kyllä paria saada. Jos luonto pistää hanttiin, niin ei sitä keinotekoisesti hoideta. Kun ajelin taas turhan reissun jälkeen myöhään illalla kotiin, niin sainkin ajatuksen, jospa Koda astuisi Sirun. Hommalla alkoi olla jo kiire, sillä juoksut olivat jo loppusuoralla ja parhaat päivät menossa ohi. Asioita oli alettava sopimaan pikavauhdilla.

Asiat järjestyy, kun ihmiset ovat joustavia ja ymmärtävät tilanteen. Seuraavana iltana Ville ajeli lasten kanssa tuomaan Sirua Loimaalle, ja minä lähdin vauhdilla töistä sinne. Kodan kotiväkeä yötyöt kutsuivat ja kello riensi. Lopulta kuitenkin asiat hoituivat. Kodaa ei yhtään häirinnyt Sirun pörinät, vaan poika oli ihan intoa täynnä.

Siru ja Koda

Nyt vaan toivotaan, että aika oli hedelmällinen ja pikkukessuja saataisiin kummastakin yhdistelmästä. Siru saa käydä myös pääsiäisen tuntumissa ultrassa, jotta voimme jatkoa suunnitella.

Kevättalven näyttelyistä

Waatan Daucus ROP
Waatan Angelica ROP-veteraani
Korpilahti rn. (Kuva: Jenni)

Waatan koiria on muutamia näkynyt myös kevättalven näyttelyissä.

Lähdin Janen ja Keikun kanssa helmikuun alussa Parkanoon näyttelyyn. Saimme näyttelyyn pitkästä aikaa myös Obin. Obi esiintyikin hienosti ja oli urosten kakkonen varasertin kera. Niin, vieläkään ei Obille valio sertiä annettu. Tytöt menivät erittäin hyvin ja saivat komeat ”vikalistat”

Kassu pyörähti seuraavana viikonloppuna Huittisissa ollen PU3.

Sitten meillä olikin yli kuukauden tauko ennen seuraavia näytelmiä.

Lauantaina 16.3. sain Tinjan ja Lilan meille valmistautumaan sunnuntain Korpilahden näyttelyyn.

Aamulla Janne olikin jo meitä vastassa kun päästiin parkkiin. Jenni oli varaillut paikan valmiiksi, Jasu oli myös poikien kanssa paikalla. Keiku oli aamulla tehnyt omatoimi metsälenkin ja saapui kotiin vähän ennen kuin piti lähteä matkaan. Ahti oli puhallellut turkkia kuivemmaksi ja irrotellut pahimmat risut. Keiku oli siis ensimmäisenä pöydällä karvojen ojennuksessa.

Jasun kanssa mentiin meidän porukasta ensimmäisenä kehään. Vaikka ei se keskittyminen niin loisteliasta kehässä olekaan, niin hyvin kuitenkin meni. Jasu oli luokassaan kakkonen ja lopulta PU3 ja sai varasertin.

Kassu meni valioissa varmaan tyyliinsä ja otti sen parhaan uroksen paikan ja olikin ROP.

Minä juosta koheltelin sitten vuorollani ensin Janen kanssa ja sitten Keikun ja lopuksi vielä vein Lilan. Pikkutytöt olivat erinomaisia ja Lila nousi nartuissa neljänneksi nuorten koirien jälkeen. Toki Lila oli veteraani ROP.

Saimme kivan kasvattajaryhmän näistä. Minä vein Janen, Tinja Lilan, Jenni Kassun ja Jarmo pääsi myös kehään Jasun kanssa.  

Lila odottelee...
Kuva: Jenni

Useampi tunti piti odotella, että päästiin isoihin kehiin. Lila poimittiin veteraanikehässä kahdeksan? joukkoon, ja meidän kasvattajaryhmä nostettiin lopulta BIS2. Odottelu siis palkittiin.

Yhdessä matkaa sitten menimme autoille, ja kaikki ei sitten ihan putkeen mennytkään, mutta kotimatkalle päästiin kuitenkin. Suuri kiitos taas avusta ja seurasta, teitte mukavan näyttelypäivän.

BIS2 Kasvattaja, Korpilahti rn.
Waatan Jasione, W. Angelica, W. Daucus, W. Humulus
Kuva: Jenni

Vähän sähläämiseksi meni välillä.
Kuva: Jenni

Seuraavana viikonloppuna Kassu olikin jo Turun kansainvälisessä näyttelyssä. Siellä oli myös Unto. Suurempia saavutuksia pojat eivät sieltä saaneet, vaikka erinomaisia olivatkin. Tuomarilla oli omanlainen näkemys esim. turkista, jossa mm. Kassulla oli liikaa mustaa satulaa!

Näyttelyvuosi alkoi, Turku KV

Waatan Impatiens valmistautuu.

Näyttelyvuosi on aloitettu aika perinteisesti Turun kansainvälisillä. Varsinais-Suomen porukat on hyvin saatu sinne mukaan. Ilmoittautuneita kessuja oli kaiken kaikkiaan 27, joista Waatalaisia lopulta seitsemän, kun Outi ei lähtenytkään Sumun kanssa kisailemaan.

Keiku meni ensimmäisenä kehään. Oikeastaan sitä ei kyllä kiinnostanut mennä sinne, kun mieleen tuli se kolahdus Messarissa. Lopulta Keiku kyllä kulki jotenkin koko kehässä, mutta esiintyminen ei ollut hyvää. Korvat luimussa ja häntä roikkuen mentiin. Tuomari piti sitä kuitenkin niin lupaavana, että antoi kunniapalkinnon.

Waattan Koeleria liikkuu.

Veljekset Unto ja Koda esiintyivät avoimessa luokassa. Unto nousi hienosti neljän joukosta luokkavoittoon ja sai lopulta vara-sertin. Koda oli kolmas.

Waatan Iberis ja W. Incarvillea

Kassu oli valioissa kolmas ja nousi PU4.

Waatan Daucus

Jane oli neljän junnun luokassa kolmas SA:n kera.

Waatan Jasione

Waatan Impatiens ja W. Isatis.

Mesi ja Iines kilpailivat myös samassa luokassa. Mesi sai SA:n ja oli neljäs. Iines ei sijoittunut luokassaan.

 Kasvattajaryhmä koottiin myös. Mesi, Iines, Kassu ja Unto pistettiin uudestaan kehään. Miellyttävä Australialainen tuomari kehui meidän hyvin rotutyypilliset koirat ja kehotti jatkamaan kasvatusta. Esiintyminen ei ole se meidän vahvin puoli, joten sijoitus oli 3. KP.

Kennel Waatan ( Mesi, Iines, Kassu ja Unto)
Impatiens, Isatis, Daucus ja Iberis

 Olipas kiva nähdä näin paljon kasvatteja ja omistajia, sekä muita ystäviä. Mun koko alkuvuoden vaivannut rankka flunssa rupesi myös helpottamaan. Suuri kiitos kaikille, etenkin Jennille ja Sadulle tavaroiden roudaamisesta.  Kyllä yhdessä on mukava koheltaa.

Loppuvuoden uutisia

Waatan Jasione 
Kuva: Kuvauksellista photography

 Marraskuussa oli taas Jyväskylä näyttelyiden viikonloppu. Lauantaina NORD-näyttelyssä meitä edusti vain Jane. Eikä kyllä huonosti edustanutkaan kun arvosteltavana oli 27 kessua, joista 14 narttua, Jane nousi lopulta PN2. Sai vara-sertin ja Nord vara-sertin. Janen isä oli ROP. Australialaistuomarilla oli kyllä selkeä linja.

Jäin Vaajakoskelle yöksi kun illalla kävin kavereiden kanssa syömässä ystävän 50-v. merkeissä.

Sunnuntaina sitten Lilakin pääsi mukaan edustamaan veteraaneissa. Nyt tuomarina oli Elina Haapaniemi. Hän on hyvin tarkka esiintymisestä ja tykkää ilmeisesti show meiningistä enemmän. Jane sai tyytyä erittäin hyvään, myös sen isä sai tänään saman arvosanan. Pikkuinen Lila oli karvattomana aika rääpäle toisten, sterkattujen veteraanien joukossa. Kuitenkin Lila sai ERIn ja oli luokassaan kolmas.

Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli kiva ja etenkin lauantaina kessuporukalla oli oikein iloinen ilmapiiri kehän laidalla.

Waatan Clusia ja Eswood Nereida 

Luci vieraili pitkästä aikaa kasvismamman luona. Oli tosi kiva nähdä kaikkia tyttöjä.

Waatan Fumana
Kuva: Kuvauksellista photography

Messarissa on myös aina käytävä. Usein se jää kyllä yhteen päivään.

Marita vei reippaana Mesin näytille jo lauantaina. Mesi sai ERIn ja luokkavoiton.

Sunnuntaina kessuja oli ilmoitettu 45. Jane kilpaili isossa junioriluokassa (11 ilmoitettu) Hienosti Jane palkittiin myös SA:lla.

Myös Mesi sai SA:n ja oli luokkavoittajana PN-kehässä, jossa ei sijoitusta saanut.

Mannalle myös Eri ja Sa. Tuomari tuli selittämään minulle jotain, kun kätteli ulos kehästä. Pyysin kehäsihteeriä kääntämään, että varmasti ymmärrän, mitä tarkoittaa. Hän kertoi, että tuomari todella ihastui Mannaan, mutta kun se väisti tuomaria, niin sen takia hän ei tänään sijoittanut. Sanoi vielä, että vähän treeniä ja viet uudelleen näytille, hän todella tykkäsi siitä.  Harmi tietysti, että pienet väistöliikkeet veivät sijoitukset, mutta toisaalta tykkään, että tuomari arvostaa luonnetta.

Waatan Koeleria 8 kk.

Vähän aikaa vielä jouduimme odottamaan ennen kuin siirryttiin toisaalle pentunäyttelyn puolelle.

Keiku oli jo hyvin väsynyt, eikä todellakaan ihan parhaassa vireessä, oltiinhan lähdetty jo aamu viideltä ajelemaan.  Sitten vihdoin kun olimme kehässä, niin eikös meidän paikka ollut lattiakaivon päällä. Siitä kun sitten lähdimme juoksemaan, niin eikös kaivonkansi kolahdellut tosi pahasti ja Keiku tietysti säikähti sitä. Muutenkin väsynyt koira ja tämä, niin esiintyminen ei ollut parasta. Epävarma olo, häntä roikkui ja se nurkka kierrettiin kaukaa. Keikun kilpailuluokassa oli viisi narttua ja Keiku nostettiin kuitenkin PEK4. Ei hullummin sillä esiintymisellä.

Suomen Keeshond ry:n näyttelykiertopalkinnot:

Paras pentu #4        Waatan Jasione

Paras narttu #5       Waatan Impatiens

Paras veteraani #9  Waatan Angelica

Paras kasvattaja #3  Waatan

Lohduton lokakuu

                 

Huonot uutiset alkoivat jo syyskuussa:

R.I.P. Tiuku (04.2009- 20.09.2018)

Meidän ihana hiirikissa löytyi tien penkalta. Tiuku ei lähtenyt koskaan kauas kotoa, eikä nytkään kovin kaukana ollut. Aivan yllättäen ja aivan turhan varhain tämä ihanuus meidät jätti.

                                                                                                 
Ikävät uutiset saivat heti jatkoa:

R.I.P. Waatan Buxus "Remu" 6.5.2010-3.10.2018.

Paljon voimia Remun kotiväelle tämän suuren menetyksen vuoksi.

Kidellä oli alkava kohtutulehdus ja sille tehtiin sterilisaatio, joka lopulta onnistui hyvin.

Lila täyden10 tyttö.

Waatan Angelica, Lila

Jotain positiivistakin osui tähän aikaan. Waatan kennelin ensimmäinen pentue täytti 10.10.10 vuotta. Tuo aika pitää sisällään 11 pentuetta ja 54 pentua, joten mitään pentutehtailua ei ainakaan ole harrastettu.

Waatan Anemone, Moona

Pitkästä aikaa olikin sitten näyttelyiden vuoro. Pentuset pääsivät viettämään 6 kk. syntymäpäiväänsä Lahdessa pentunäyttelyssä. Valmaa ei oltu ilmoitettukaan ja Hymy jäi valitettavasti pois ontumisen takia.

Tuomari antoi melkein samanlaiset arvostelut kaikille, ja ihan kaikesta en kyllä ollut hänen kanssaan samaa mieltä. Kukaan meidän pennuista ei saanut KP:tä, eikä myöskään kasvattajaryhmämme. Jane oli päässyt peloistaan, joten jotain positiivista oli nyt sen suhteen tapahtunut, mutta nyt Janen etuliikkeet olivat menneet kauhovaksi…

Päivä oli toki oikein kiva, vaikka tulokset eivät mieltä lämmittäneet, niin pentujen ja heidän omistajien näkeminen oli sitäkin mukavampaa. Ja olihan siellä paljon muitakin tuttuja paikalla, osa vain turistina katsomassa pentuja. Mirkulle kiitos avusta ja Janen esittämisestä kasvattajakehässä.

Waatan Kerria, Minni

Waatan Koeleria, Keiku

Waatan Kolkwitzia, Mette

Keiku, Minni ja Mette

Waatan Jasione, Jane

Hymy kävi tutkimuksissa ja sillä todettiin kyynärnivelten Inkongruenssi ym. Edessä oli iso leikkaus jossa mm. molempien etujalkojen kyynärluut katkaistiin. Onneksi Hymyllä ei hymy helposti hyydy, vaan se on urhea ja reipas potilas. Jaksamista Hymylle ja kotiväelle.

Jane oli emänsä, Gitan kanssa Seinäjoella näyttelyssä. Nyt virallisessa junioriluokassa. Erinomaisia tytöt olivat. Jane tuomarin mielestä vielä kovin pentumainen ja Gitta oli vaan tyypillinen valio.

Waatan Gentiana, Gitta

I-pentueen Varsinais-Suomen porukka kävi kuun viimeisenä päivänä terveystarkastuksessa. Silmät ja polvet olivat kaikilla terveet. Lonkissa ei näkynyt mitään pahempaa, mutta Unton kyynärkuvissa jotain "höttöä" ja olihan ne sitten sairaat, vaikka kaikki muu Untolla ihan priimaa.  Iineksen kyynärät lausuttiin 1/0.                                                                                           
Kaiken muun jo tapahtuneen jälkeen nämä Unton kyynärät tuntuivat taas ihan lohduttomilta, ja osittain yllätyksenäkin, kun  Unto ei ole koskaan ontunut.

               

Näyttelyitä ja terveystarkastuksia

Kassu kävi näyttäytymässä Raision kaikkien rotujen näyttelyssä. Eikä huonosti mennytkään kun oli paras uros ja vielä ROP. Isossa kehässäkin se poimittiin kuuden parhaan joukkoon.

Kassu on ollut myös Junior handler kisoissa.
Kuva: Jenni

Janen kanssa sitten käytiin Tampereella pentunäyttelyssä. Se olikin ainut rodun edustaja sinä päivänä. Vaikka Jane esiintyi hyvin epävarmasti, tuomari piti siitä niin paljon, että antoi KP:n ja niin siitä tuli myös ROP. Päivä vietettiin mukavan Wanda-huskyn (7kk.) ja ampiaisten seurassa. Jane alkoi hieman saada jo rohkeuttakin ja isokehä juostiin jo häntä selällä. Mutta kun pysähdyimme paikallemme niin kehän ulkopuolella häkissä oleva staffi alkoi haukkua juuri meidän kohdalla ja taas häntä putosi ja tuomarille käännettiin se pylly.

Mesi ja Siru olivat edustamassa Riihimäen NORD-näyttelyssä. Tuomari ei antanut sa:ta muuta kuin rop ja vsp koirille, ja niin meidänkin tytöt jäivät ilman sitä.

Siru (W. Hibiscus) ja Mesi (W. Impatiens)
Kuva: Marita

Siru tuli meille hoitoon viikoksi, että paikka ja lauma olisi tutumpia sitten kun toivottavasti sen on aika tulla synnyttämään meille.

Loma aloitettiin heti vauhdikkaasti lähtemällä näyttelyyn Kihniöön. Jane oli tietysti mukana. Ja kyllä sille teki todella hyvää Sirun vakaa ja rauhallinen seura. Nyt Jane esiintyi häntä selällä, eikä ollut ollenkaan niin varautunut. Olin niin onnellinen sen esiintymisestä, vaikka eihän se toki täydellistä ollut. Kp:n se ansaitsi ja oli ROP-pentu. Jasu oli myös mukana, ehkä ei kuitenkaan ihan parhaassa vedossa ainakaan tuomarin mielestä se oli erittäin hyvä.

Siru esiintyi reippaasi ja olikin tuomari Juha Putkosen mielestä todella upea rodun edustaja. Siru oli täyttänyt kaksi vuotta heinäkuussa ja sai nyt SERTin jolla valioitui. Sirusta tuli myös ROP. Sain laittaa viestiä onnellisille omistajille, että heillä on nyt Suomen muotovalio.

Saatiinkin Janen kanssa hyvää kokemusta Sirun kanssa liikkuessa odotellessa isoa kehää. Ryhmäkehä olikin tosi iso, n.40 koiraa oli kaikkiaan kehässä, todella iso ryhmä 5, ja ryhmästä 8 vielä koiria lisää. Olin jo todella tyytyväinen, kun tuomari Paula Rekiranta poimi meidät kahdeksan parhaan joukkoon niin isosta koiramäärästä. Lopulta hän valitsi Sirun ryhmävoittajaksi. Saimme sitten vielä esiintyä kolmannellekin tuomarille. Hannele Jokisilta sijoitti Sirun BIS-2.

Olipa siinä sitten palkintoja vietäväksi kotiin, kun Siru tultiin seuraavana perjantaina hakemaan. Onnittelut vielä Wallinin perheelle Sirun saavutuksista.

Siru (W.Hibiscus) FI MVA Tuomari, Juha Putkonen
Kuva: Annika Salonen

Siru

Jane

Taas lähdettiin Janen kanssa pentunäyttelyyn. Nyt suunta oli ihan kotikuntaan, Jämsään ja Himoksen rinteiden juurelle. Keiku sai lähteä myös katsomaan maailmaa kotipihan ulkopuolelle kun Tinja lähti meidän kaveriksi ja avuksi.

Kessuissa oli esillä kaksi narttupentua. Jane esiintyi nyt aika kivasti ja olikin sitten ROP. Ryhmäkilpailut pidettiin heti rotukehien jälkeen samassa kehässä, joten sitä ei tarvinnut kauaa odotella. Ryhmäkehässä Janea vähän jännitti kun koiria oli edessä ja takana. Tinjan kanssa vähän kierreltiin paikkoja ja kun olitiin pakattu, niin vietiin tytöt vähän sivummalle, että saivat juoksennella vapaanakin. Kiva näyttelypäivä meillä oli ja nyt ei mitään pahempia säikähdyksiäkään sattunut.

Keiku treenaa Tinjan kanssa.

Tinja Janen ja Keikun kanssa.

Samaan aikaan Misa oli Porvoossa näyttelyssä. Tapio Eerola ei ole koskaan mieltynyt meidän koiriin ja odotetusti Misa oli hyvä hänen mielestään.

Misa (W. Iris) valmistautuu luopumalla karvoistaan.
Kuva: Marita

 Marita oli siis ottanut Misan hoiviinsa ja vei näyttelyyn ja sitten parin päivän päästä vielä terveystarkastuksiin.

Tarkastusten tulokset olivatkin yli odotusten. Misan ja Pomon tulokset täysin priimaa, Mesillä lonkat B/B, kyynärät 0/0, Polvet 0/0 ja silmissä ei todettu perinnöllisiä sairauksia. Jasu kävi Jyväskylässä seuraavana päivänä ja tulokset samat kuin Mesillä.

Kiitos teille kaikille, jotka olette jo käyneet tarkastuksissa, ja onnea omistajille terveistä koirista. Ne on kasvattajan ilon aiheita. Lisää tuloksia odotamme myöhemmin syksyllä.

Terveystarkeista.
Kuva: Marita